Betonista alustoja ulkotulille

Olipa tänään ihana syyspäivä puutarhapuuhailulle! Sadonkorjuuta (tomaatteja ja viinirypäleitä), haravointia (tätä hyötyliikuntaa saakin taas ihan kiitettävän paljon harrastaa), kukkapenkkien siivousta jne. Otin myös esille erilaisia kynttilälyhtyjä sekä ulkotulialustoja. Niitä olen valanut betonista. Tässäpä kuvagalleriaa:

 

Betonialustan valamiseen tarvitaan muotti. Olen käyttänyt muovisia liha-, hedelmä - yms. rasioita. Muotti kannattaa öljytä, jotta työ irtoaa helpommin.

Katso ohje betonin sekoittamiseen täältä.

Näissä tuikkulyhdyissä on käytetty muottina muovipullon pohjaa. Märkään betoniin on paineltu reunoille lasihelmiä ja keskelle pieni lasikuppi.

 

Ulkotulelle sopiva (ja varmasti paikallaan pysyvä!) alusta syntyy, kun märkään betoniin painetaan ulkotulen metallinen kuori (joka kannattaa öljytä pohjasta ja ulkoreunoista). Kun betonityö on kuivunut, kuori irroitetaan varovasti ja näin on syntynyt sopiva kolo, johon voi aina vaihtaa uuden ulkotulen. Reunoille voi painella koristeiksi simpukoita, kiviä, kaakelin/astioiden palasia jne. Varo kuitenkin painamasta koristeita liian syvälle märkään betoniin.

Betoniin voi upottaa myös kahvikupin tai vain pelkän kauniin lautasen. Näitä "betonilautasia" olen käyttänyt myös kukkaruukkujen alustoina. Työn kuivumisen ajaksi kahvikuppiin tai lautasen päälle kannattaa laittaa vaikka kiviä painoksi.

 

Tässä on ollut muottina avocadorasia ;)

Arvaatko, mikä minulla oli muottina, kun tein tämän vähän isokokoisemman kynttiläalustan?

Puutarhapuuhailujen lomassa kannattaa ihailla syksyn väriloistoa! Saataisiinpa vielä nauttia muutamasta aurinkopäivästä :)

-Sirpa

Synttärikortteja nuorisolle :)

Nyt on ollut töissä aika kiirettä ja askartelut ovat jääneet vähemmälle. Työ siis vakavasti haittaa harrastuksia... No, onneksi työ on edelleen mielekästä ja mukavaa!

Pari onnittelukorttia on kuitenkin viime aikoina syntynyt. 

Ensimmäinen kortti valmistui 17 -vuotiaalle kuopukselleni. Kortissa hyödynsin sanapelin kirjainpalasia.

 Kortin sisällä viisaita sanoja -liekö vain äidin toiveajattelua ;)

Paketista löytyi uusi kännykkä, siispä korttikin oli puhelinaiheinen.
















15 -vuotiaalle kummitytölleni halusin tehdä käsilaukkukortin. Katselin sellaisten kuvia mm. Pinterestistä. Siispä kokeilemaan, miten sellainen syntyy:

Valmista kaavaa ei ollut, joten tämän muotoisesta kartonginpalasta lähdin taittelemaan laukkua.

Laukku on sivuista kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä. Hihna on samaa kartonkia ja kiinni teipillä ja haaraniitillä. Laukun ympärille liimasin nauhaa, jolla laukun läpän saa suljettua. Koristeeksi kiinnitin pari pahvikukkasta.

Onnitteluteksti löytyy läpän alta...

...ja laukku on juuri sopivan kokoinen lahjakortille!

Illat pimenevät, joten nyt viimeistään on aika kaivaa esille lyhtyjä. Näitä betoniin valettuja kahvikuppilyhtyjä ei syystuuli vie mennessään!

-Sirpa

Ruusunmarjoja ja rautalankaa :)

Keräsin aarteita askarteluun kävelylenkillä. Lähellämme kasvaa perinteisten oranssinpunaisten ruusunmarjojen lisäksi tällaista mustaa lajiketta:

Pujottelin ruusunmarjoja rautalankaan ja tuotokset näkyvät tässä:

Suihkautin valmiiseen kranssiin spraylakkaa, jotta ruusunmarjojen värit säilyisivät paremmin. Mattalakka oli lopussa, joten näistä tuli nyt sitten kiiltäviä ;)

Syysasetelma sai koristeen...

...samoin terassin kynttiläkruunu!

Ihanaa puuhailla vielä ulkosalla. Kelit tosin on hyvin vaihtelevia, välillä paistaa hyvinkin lämpimästi ja välillä on haettava hanskat kohmeisten sormien suojaksi. Hanskoista tulikin mieleen, että kannattaa käyttää suojahanskoja, kun käsittelee noita mustia ruusunmarjoja. Ne nimittäin värjäävät sormet aika tehokkaasti!

Mukavaa alkavaa syyskuuta kaikille!

-Sirpa

Kranssi mongolianvaahteran siemenistä

Pihallamme kasvaa mongolianvaahtera. Kaunis puu ihan jokaiseen vuodenaikaan, mutta erityisen viehättävä syysvärityksessään. Ennen kuin lehdet vaihtavat väriään syksyiseen ilotulitukseen, puun siivekkäät siemenet erottuvat hienosti vihreästä taustasta:

Nämä siemenet kasvavat nipuissa ja niistä saa helposti sidottua kranssin. Tällä kertaa käytin kranssin runkona ruosteisesta rautalangasta väännettyä sydäntä.

 

Sidoin pieniä siemenkimppuja sidontalangalla samaan tapaan kuin pajukranssia tehdessäni (kurkkaa tänne).

Jotenkin en vielä haluaisi ajatella, että syksy on jo ovella, mutta kyllä nuo värit siitä jo vahvasti vihjaavat...

-Sirpa

Kesän 2014 projekti

Useana kesänä minulla on ollut joku vähän suuritöisempi käsityö-/tuunausprojekti. Tämän kesän projekti on nyt valmis, mutta ensin esittelen pikaisesti kahden edellisen kesän juttuja:

Kesällä 2012 päällystin Ikean metallisen puutarhapöydän vanhoilla kaakeleilla. Pöydän ostin 5 €:lla kirppikseltä ja kaakelit olivat ilmaistavaraa. Pöytä rakentui pala palalta.

Kesällä 2013 oli vuorossa vähän pienikokoisempi mosaiikkiprojekti. Metallisen perhosen ostin sisutusliikkeestä ja mosaiikkina on käytetty äidiltä perittyjä tiffanylasipaloja, peilipaloja, lasihelmiä ja muita ihanuuksia.

Tämän kesän projektin aloitustilanne on tässä:

 

Työpaikan muuton yhteydessä "peritty" elämää nähnyt harmonijakkara (?), lakkaus hilseili ja lommoja oli siellä täällä. Ostin lakan poistamista varten ihan työkalunkin eli siklin. Sillä sai poistettua hilseilevän lakan kätevästi.

Hioin (ja hikoilin) jakkarasta pahimmat karkeudet pois ihan käsipelillä. Kolhuja & läiskiä jäi, mutten alkanut niitä paikkailemaan, koska tarkoitus on, että jakkara näyttää edelleen vanhalta.

Käsittelin jakkaran Liberon antiikkivahalla, sävy pähkinä. Levitin vahan teräsvillalla nro.0000. Vaha kuivui nopeasti ja pinnasta tuli tosi kaunis. Jotakin pientä halusin vielä jakkaraan lisätä, joten etsin inspiraatiota tästä kirjasta (Helen Morris: Koristele kotisi kuvioilla):

Kirjan liitteenä on muutama valmiiksi leikattu sabloona, joten päätin töpötellä pienet kulmakuviot jakkaran kanteen:

 

Jakkara palvelee nyt terassilla kukkapöytänä, mutta syksyllä siirrän sen sisälle apupöydäksi/jakkaraksi. Antiikkivaha ei kestä kosteutta eikä sitä ole tarkoitettu ulkokäyttöön.

Kesän 2014 projekti on valmis, mutta onneksi kesä ei ole ihan vielä ohi ;)

-Sirpa

Virkattu matto = itsensä ylitys ja ylistys...

No nyt se on tapahtunut: tein jotakin, mitä en todellakaan kuvitellut tekeväni...virkkasin maton :) Ihan oma-aloitteisesti en olisi koskaan tähän projektiin ryhtynyt, mutta kun tytär niin kauniisti pyysi, osti kuteet, virkkuukoukun ja etsi netistä mallin. "Äiti, miten tää aloitetaan, mikä olikaan ketjusilmukka?" "Öö, katso youtubesta tai jostain..."

Teen paljon kaikenlaisia käsitöitä, mutta en todellakaan koskaan virkkaa. Viimeksi olen virkannut joskus koulussa jotakin säälittävää patalapun tapaista. Onneksi tyttären haaveilemaan pyöreään mattoon löytyi ohjeet täältä.

Yhdessä aloitimme virkkaamista jo keväällä. Tytär vei sitten matonalun mukanaan opiskelupaikkakunnalleen ja lupasi suoriutua lopusta itse. Kesällä vieraillessani hänen luonaan matto oli edelleen lähes samassa vaiheessa. Niin äiti sitten heltyi ja otti maton ja kuteet mukaansa...

Pari hikistä iltaa istuin terassillamme ja valmista tuli! Olen itsestäni NIIN ylpeä. Sain aikaiseksi ihan kelpo maton (mitä nyt reunat vähän kupruilee) ja ylitin virkkauskynnyksen (joka ei ollutkaan niin korkea kuin olin kuvitellut).

Hyvinhän tämä matto meillekin sopisi, tyttären entisen huoneen väreihin... no, eiköhän se kuitenkin matkaa opiskelijan kotia somistamaan!

Tuntuu kummalliselta, yllätän nimittäin itseni tuon tuosta haaveilemasta vanhoista trikoopaidoista virkatusta matosta. Sellaisia olen nähnyt ystävieni tekevän ja sehän on kierrätystä parhaimmillaan :)

Ensi viikolla onkin sitten jo loma ohi ja työhaasteet odottavat.

Mutta kesä jatkuu...

-Sirpa

10 sentin kesäkorvikset...

Kesäisellä iltatorilla bongasin tietysti myös korutarvikemyyjän. Mitäänhän en erityisesti etsinyt, mutta kivahan sitä on katsella. Ostin kuitenkin puiset kukkaset kesäkorviksiin, maksoivat peräti 10 senttiä :)

 

Korviksia varten tarvittiin vain korupiikit, korviskoukut ja pari pientä lasihelmeä:

Innostuin myös värkkäämään muutaman rannekorun muistivaijerista. Ohjeen löydät täältä.

Pitäähän jokaiseen kesäasuun olla korut sävy sävyyn:

Olen tykästynyt näihin Preciosan puuhelmiin, koska ne ovat todella laadukkaita. Ne on valmistettu pyökistä, maalattu ja lakattu huolellisesti, eivät siis haalistu tms. Käytin koruihin soikeita helmiä (10x12mm) sekä puuhelmirondelleja (9x4,5mm). Näitä helmiä olen tilannut helmikauppa.comista.

Vielä ehdit askartelemaan kesäkorut puuhelmistä -kesäähän on vielä jäljellä ;)

-Sirpa