En ole varmaan koskaan aikaisemmin ollut näin ajoissa liikkeellä joulukorttiaskartelujen kanssa. Idea on ollut valmiina jo muutaman viikon ja osa korteista on askarreltu valmiiksi. Tämän idean (joka ei ole omani, vaan syntyi Pinterest -kuvien innoittamana) haluan jakaa kanssasi eli liitän tähän mukaan työvaihekuvia.
Kenelläpä ei ole lapsena ollut lasipalloa, jota ravistamalla sai aikaan lumisateen. Tätä korttia ravistamalla syntyy sama ilmiö -let it snow :)
Tarvikkeet: Aukollisia korttipohjia, leimoja ja leimasintyynyjä, piirtoheitinkalvoa, kaksipuoleista teippiä, kohoteippiä ("karhuntarraa"), aineksia lumeksi (paljetteja, pieniä helmiä, hopeatähtiä, reijittäjän roskaa tms.), kimalleliimaa, valmiita joulutervehdyksiä, musta tussi, puuvärikyniä
Aloitin merkitsemällä kortin aukon rajat ja hahmottelemalla horisontin rajan korttiin lyijykynällä. Töpöttelin sinistä ja valkoista leimasinväriä korttiin vaahtomuovinpalalla:
Sitten vaan kaikki talviset/jouluiset leimasimet esille ja erilaisia yhdistelmiä leimailemaan. Puuväreillä voi värittää osia leimoista (kuten tuon tähden tai kaulaliinan). Kimalleliimaa sipaisin vähän hangelle ja puiden oksille. Liiman pitää olla hyvin kuivunut ennen seuraavaa vaihetta.
Piirtoheitinkalvon kiinnitin kortin aukon nurjalle puolelle kaksipuoleisella teipillä. Kohoteippiä kiinnitin tiiviisti kuvan ympärille (tässä vaiheessa nuo kulmamerkit ovat apuna ja teipin saa kiinnitettyä oikeaan kohtaan):
Kohoteipin muodostamaan kehykseen laitetaan paljetit, pikkuhelmet yms. ja lopuksi kansi painetaan varovasti paikoilleen. Piirtoheitinkalvo on sähköistä ja pikkuhelmet tarttuvat helposti kohotarraan, joten tämä vaihe vaatii vakaata kättä ja rauhallisia liikkeitä ;) Ihan puhun kokemuksesta eli onnistuin parin kortin helmet levittämään pitkin pöytää...
Lopuksi kiinnitin vielä kortin alareunaan joulutervehdyksen kohoteipin palalla.
Kortteihin voi myös laittaa vaikkapa reijittäjän silppua tai kuvioleikkurilla leikattuja pieniä lumihiutaleita.
Tänä viikonloppuna olen osallistunut mielenkiintoiselle kädentaitokurssille. Kerron siitä myöhemmin lisää. Nyt jatkan joulukorttiväkertelyjä. Mukavaa viikonlopun jatkoa!
-Sirpa
Sain äidiltäni 10 litran lasiastian. Mietiskelin heti, että siihen onkin mukavaa tehdä jonkinlainen asetelma luonnonmateriaaleista ja muunnella sitä sitten vuodenaikojen mukaan.
Jouluun on vielä kuusi viikkoa, joten ihan vielä en ala tonttuilemaan ;) Astian pohjalle laitoin kiviä ja hevoskastanjan siemeniä (niitä meillä riittää, koska naapurin puolella kasvava valtava hevoskastanja pudottaa aina osan siemenkodistaan meidän puolelle).
Istutin astiaan havukasvin (taitaa olla jokin tuija). Otin sen pois ruukusta, kiersin mullan ympärille muovia ja naamioin lopuksi multapaakun ruskealla sisalilla. Pujottelin muutaman kuivatun pihlajanmarjan ohueen rautalankaan ja kiedoin tuijaan koristeeksi.
Ai niin, työnsin vielä mukaan valo-oksan (pattereilla toimivan) ja paikkansa löysi myös tyttären vuosia sitten muovailema enkeli.
Tuo enkeli on hieman surumielinen tai ainakin mietteliäs...taitaa harmaa ja sateinen marraskuu vähän masentaa!
Tämä asetelma muuttuu helposti jouluisaksi parilla tontulla, sprayluntakin sinne voisi suihkutella ja koristella tuijan oksat. Mutta ei ihan vielä.
Olen niin iloinen ja tyytyväinen, sillä minulle on joulukortti-idea valmiina ja tarvikkeet hankittuina. Vielä pitäisi löytää aikaa toteuttamiseen. Uskon, että sinäkin ilahdut siitä eli lupaan laittaa ohjeita ja työvaihekuvia piakkoin :)
-Sirpa
Syyslomareissulla keräsin vanhempieni pihalta kuivuneita hortesiankukkia. Nehän ovat koristeellisia ihan sellaisenaan, mutta sitten muistin Liisan tuunanneen niitä spraymaaleilla.
Valkoiset, vaaleanpunaiset & hopeiset hortensiankukat + kuumaliima + valkoiseksi maalattu pajukranssi = kaunista ja herkkää!
Aikomukseni oli tehdä viikonloppuna oikein urakalla pihatöitä, haravointia ja sen sellaista. No, vatsatauti vähän sekoitti suunnitelmat. Pihavaloja viritellessäni olin jo hylkäämässä tämän ruostuneen valosarjan:
No en tietenkään heittänyt sitä pois, vaan kaivoin esille valkoista spraymaalia ja ehostin sen ;)
Marraskuun alku ja mittarissa +10 astetta. Ilmeisesti turha toivoa, että lumi peittäisi ne vielä haravoimatta olevat lehdet...
-Sirpa
Sisäkäyttöön tarkoitettu, paristokäyttöiset valosarjat ovat mielestäni käteviä, koska inhoan "johtohässäköitä". Nykyisin niissä on mukana myös ajastintoiminto eli valo palaa esim. 6 tuntia ja syttyy automaattisesti uudelleen 18 tunnin kuluttua. Paristokotelon saa kätevästi naamioitua/piilotettua.
Tällaisia valosarjoja olen käyttänyt mm. näissä valopalloissa ja pitsiliinakellossa:
Tällä kertaa päätin kokeilla valosarjan tuunaamista kahvikapseleilla, joista olen aikaisemmin tehnyt korviksia ja muita koruja.
Tarvittiin vain valosarja, kapseleita, piikki, kuultopaperia ja vähän liimaa.
Pistelin piikillä kahvikapseleihin reikiä. Lamppuja varten tein vähän suuremman reiän kapselin päähän. Liimasin vielä valkoista kuultopaperia kapselin aukkoon ja valmista tuli:
Aika kiva, vai mitä? :)
No olen minä muutamat kahvikapselikorviksetkin väkertänyt. Niitähän ei ole koskaan liikaa:
Toivottavasti olet muistanut siirtää kellot talviaikaan...sisäisen kellon siirtyminen onkin sitten eri juttu ;)
-Sirpa
En tee koskaan kortteja varastoon eli jokainen tekemäni kortti on uniikki, juuri tiettyyn tilaisuuteen tai tietylle henkilölle tarkoitettu. Kortin suunnittelun aloitan miettimällä, mitkä värit/kuviot/materiaalit valitsen, mistä asioista ko. henkilö pitää jne. Joskus idea on heti kirkkaana mielessäni, joskus sitä pitää kypsytellä hieman pidemmän aikaa. Selailen askartelulehtiä, -kirjoja tai Pinterestiä ideoita etsiessäni.
Pinterestistä löytyi idea myös tähän teekannu -korttiin:
Tässä kortti avattuna, jotta saat ideasta kiinni:
Teekannun sisälle laitetaan lahjaksi tietysti teepusseja:
Teen paljon kortteja itse ja tykkään niitä myös saada, myös ihan painettuja postikortteja. Nykyjään ei enää, ikävä kyllä, lähetellä postikortteja siinä määrin kuin aikaisemmin. Olin monta vuotta mukana Postcrossingissa ja siltä ajalta on muistona aika monta laatikollista kortteja maailmalta.
Minulla on eteisessä "naru", johon ripustan tuoreimmat/ajankohtaisimmat/sisustukseen sopivat kortit. Voihan siihen toki vaikka valokuviakin ripustaa. Ripustusnipsuihin vaihdan välillä kuviot, tällä hetkellä niissä on pöllöt.
Periytyyköhön
"väkerrysgeeni"?
Tytär piipahti kotosalla askartelemassa kiitoskortin
harjoittelupaikkaan. Kortista voit päätellä, mitä alaa hän opiskelee ;)
-Sirpa
Tässäpä kootusti muutamia kortteja, joita olen alkusyksyn aikana tehnyt. Ensimmäiseksi synttärikortti 16-vuotiaalle neitokaiselle:
Taiteellinen kummityttöni sai lahjaksi Chameleon liukuväritusseja:
Seuraavaksi sain ilon taiteilla vauvakortin, joka matkasi maailman toiselle puolelle:
Puoli vuosisataa täyttänyttä ystävätärtä onnittelin tällä kortilla:
Tämän kortin pohjana on itse painamaani paperia (kurkkaa täältä).
Ruusuihin löytyy ohje täältä.
Olen vähän jalostanut vaahteraruusujani ja lisännyt niihin varret pajutikuista. Ruusut kiinnitin varsiin vihreällä kukkateipillä:
Olen sitonut ruusuja kimpuiksi rautalangan ja sisalnarun avulla. Kiva syksyinen tuliainen :)
Lakatut ruusut kuivuvat sisällä muutamassa päivässä, värit vähän haalistuvat, mutta ruusun muoto säilyy, joten näistä on iloa pidempäänkin.
Taidanpa lähteä tänään vielä etsimään aineksia muutamaan ruusuun...
-Sirpa
Rakastan korviksia. Minulla on niitä...no, aika monta paria. Ja myös parittomia, koska riisun korvikseni milloin mihinkin hyllynreunalle tai pöydänkulmalle, josta ne salaperäisesti katoavat. Onhan minulla sellainen rautakaupasta ostettu ruuveja ja muttereita varten tarkoitettu monitoimilokerikko, johon olen sullonut korviksiani. Mutta eivät ne sielläkään järjestyksessä pysy. Ja haluaisin myös, että korvisteline olisi KAUNIS <3
Olen etsiskellyt ideaa korvistelineeksi ja päädyin nyt sitten tähän raastinrautaversioon. Yhdistin vanhaan kirppariraastinrautaan jalallisen metallilautasen. Tarvitsi vain porata pari reikää raastimen alareunaan ja kiinnittää se rautalangan pätkillä kiinni alustaan. Spraymaalaus oli ihan pakollinen vaihe (jos olet seurannut blogiani, tiedät, että spraymaali on tuunaajan paras kaveri ;)
Kuvat puhukoon puolestaan:
Valmis teline on paitsi kaunis, niin myös toimiva. Siihen mahtuu sopiva määrä korviksia (loput 100 paria voivat odottaa vuoroaan siellä monitoimilokerikossa...). Ja aluslautasella voi säilyttää myös sormuksia, kaula- ja rannekoruja. Nyt kun vielä oppisin riisuttuani laittaamaan korvikset tuohon!
Korutelineen koristeena on tähti, joka liittyy blogiystäni Liisan haasteeseen. Suurin osa tähdistä roikkuu täällä! Pari tähteä on vielä odottamassa loppusijoitustaan ;)
Iloa alkavaan viikkoon!
-Sirpa
