Valosarjan tuunausta

Sisäkäyttöön tarkoitettu, paristokäyttöiset valosarjat ovat mielestäni käteviä, koska inhoan "johtohässäköitä". Nykyisin niissä on mukana myös ajastintoiminto eli valo palaa esim. 6 tuntia ja syttyy automaattisesti uudelleen 18 tunnin kuluttua. Paristokotelon saa kätevästi naamioitua/piilotettua.

Tällaisia valosarjoja olen käyttänyt mm. näissä valopalloissa ja pitsiliinakellossa:

Tällä kertaa päätin kokeilla valosarjan tuunaamista kahvikapseleilla, joista olen aikaisemmin tehnyt korviksia ja muita koruja.

Tarvittiin vain valosarja, kapseleita, piikki, kuultopaperia ja vähän liimaa.
















Pistelin piikillä kahvikapseleihin reikiä. Lamppuja varten tein vähän suuremman reiän kapselin päähän. Liimasin vielä valkoista kuultopaperia kapselin aukkoon ja valmista tuli:

Aika kiva, vai mitä? :)

No olen minä muutamat kahvikapselikorviksetkin väkertänyt. Niitähän ei ole koskaan liikaa:

Toivottavasti olet muistanut siirtää kellot talviaikaan...sisäisen kellon siirtyminen onkin sitten eri juttu ;)

-Sirpa

Teekannu -kortti

En tee koskaan kortteja varastoon eli jokainen tekemäni kortti on uniikki, juuri tiettyyn tilaisuuteen tai tietylle henkilölle tarkoitettu. Kortin suunnittelun aloitan miettimällä, mitkä värit/kuviot/materiaalit valitsen, mistä asioista ko. henkilö pitää jne. Joskus idea on heti kirkkaana mielessäni, joskus sitä pitää kypsytellä hieman pidemmän aikaa. Selailen askartelulehtiä, -kirjoja tai Pinterestiä ideoita etsiessäni. 
Pinterestistä löytyi idea myös tähän teekannu -korttiin:

Tässä kortti avattuna, jotta saat ideasta kiinni:

Teekannun sisälle laitetaan lahjaksi tietysti teepusseja:

Teen paljon kortteja itse ja tykkään niitä myös saada, myös ihan painettuja postikortteja. Nykyjään ei enää, ikävä kyllä, lähetellä postikortteja siinä määrin kuin aikaisemmin. Olin monta vuotta mukana Postcrossingissa ja siltä ajalta on muistona aika monta laatikollista kortteja maailmalta.

Minulla on eteisessä "naru", johon ripustan tuoreimmat/ajankohtaisimmat/sisustukseen sopivat kortit. Voihan siihen toki vaikka valokuviakin ripustaa. Ripustusnipsuihin vaihdan välillä kuviot, tällä hetkellä niissä on pöllöt.

Periytyyköhön "väkerrysgeeni"?

Tytär piipahti kotosalla askartelemassa kiitoskortin harjoittelupaikkaan. Kortista voit päätellä, mitä alaa hän opiskelee ;)

-Sirpa

Kortteja syksyn sankareille

Tässäpä kootusti muutamia kortteja, joita olen alkusyksyn aikana tehnyt. Ensimmäiseksi synttärikortti 16-vuotiaalle neitokaiselle:

Taiteellinen kummityttöni sai lahjaksi Chameleon liukuväritusseja:

Seuraavaksi sain ilon taiteilla vauvakortin, joka matkasi maailman toiselle puolelle:

Puoli vuosisataa täyttänyttä ystävätärtä onnittelin tällä kortilla:

Tämän kortin pohjana on itse painamaani paperia (kurkkaa täältä).
Ruusuihin löytyy ohje täältä.

Olen vähän jalostanut vaahteraruusujani ja lisännyt niihin varret pajutikuista. Ruusut kiinnitin varsiin vihreällä kukkateipillä:

Olen sitonut ruusuja kimpuiksi rautalangan ja sisalnarun avulla. Kiva syksyinen tuliainen :)
Lakatut ruusut kuivuvat sisällä muutamassa päivässä, värit vähän haalistuvat, mutta ruusun muoto säilyy, joten näistä on iloa pidempäänkin.
Taidanpa lähteä tänään vielä etsimään aineksia muutamaan ruusuun...

-Sirpa 

Teline korviksille -vihdoinkin!

Rakastan korviksia. Minulla on niitä...no, aika monta paria. Ja myös parittomia, koska riisun korvikseni milloin mihinkin hyllynreunalle tai pöydänkulmalle, josta ne salaperäisesti katoavat. Onhan minulla sellainen rautakaupasta ostettu ruuveja ja muttereita varten tarkoitettu monitoimilokerikko, johon olen sullonut korviksiani. Mutta eivät ne sielläkään järjestyksessä pysy. Ja haluaisin myös, että korvisteline olisi KAUNIS <3 

Olen etsiskellyt ideaa korvistelineeksi ja päädyin nyt sitten tähän raastinrautaversioon. Yhdistin vanhaan kirppariraastinrautaan jalallisen metallilautasen. Tarvitsi vain porata pari reikää raastimen alareunaan ja kiinnittää se rautalangan pätkillä kiinni alustaan. Spraymaalaus oli ihan pakollinen vaihe (jos olet seurannut blogiani, tiedät, että spraymaali on tuunaajan paras kaveri ;)
Kuvat puhukoon puolestaan:

Valmis teline on paitsi kaunis, niin myös toimiva. Siihen mahtuu sopiva määrä korviksia (loput 100 paria voivat odottaa vuoroaan siellä monitoimilokerikossa...). Ja aluslautasella voi säilyttää myös sormuksia, kaula- ja rannekoruja. Nyt kun vielä oppisin riisuttuani laittaamaan korvikset tuohon!

Korutelineen koristeena on tähti, joka liittyy blogiystäni Liisan haasteeseen. Suurin osa tähdistä roikkuu täällä! Pari tähteä on vielä odottamassa loppusijoitustaan ;) 

Iloa alkavaan viikkoon!
-Sirpa

Vaahteraruusuja

Syksyn väreissä hehkuva vaahtera vangitsee katseeni. Hyvä, että olen tiellä pysynyt, kun viime päivinä olen varsinkin aamuisin työmatkoilla noita ruskavärejä ihaillut. Pitäisi ehkä keskittyä ajamiseen ja hirvien/peurojen bongailuun mieluummin...

Lähdin aamusella viemään sanomalehtiä keräysastiaan. Palasin mukanani kassillinen lehtiä, nimittäin niitä vaahteranlehtiä. Näin jo silmissäni kimpullisen vaahteranlehtiruusuja, mutta ruusujen teko-ohje ei heti palautunut mieleen. Hetken lehtiä pyöriteltyäni muistin, miten olen joskus vaahteraruusun oppinut tekemään. Ohjeita löytyy varmasti ainakin Pinterestistä, mutta tässä kuvina minun versioni:

Aluksi pyöritellään ruusun keskusta yhdestä lehdestä.

Sitten taitellaan ruusun terälehtiä. 

Terälehtiä lisätään ruusun keskustan ympärille.

Kun terälehtiä on tarpeeksi monta kerrosta, ruusu sidotaan ohuella rautalangalla. Ruusuista voi sitoa kimpun ja laittaa reunoille vielä vihreitä lehtiä. 

Nämä ruusut ovat kauniita vielä kuivuttuaankin. Värit säilyvät paremmin, jos ruusuihin suihkuttaa vähän spraylakkaa. Lakka antaa myös kiiltoa.

Vaikka rakastankin noita hehkuvia syysvärejä, löytyy syksyisestä luonnosta maanläheisempiäkin sävyjä. Tein vielä yhden kranssin (näitä kun ei ole koskaan liikaa) ruskistuneista sanajaloista ja villanukkajäkkärän (on siinäkin kasvilla nimi!) kukinnoista.

Tämä on blogini 100. postaus eli aika monta väkerrystä olen tänne jo ehtinyt julkaista. Turha oli siis alkutaipaleen pelkoni siitä, ettei minulla ole mitään julkaistavaksi kelpaavaa... ;)

-Sirpa

Syysväreissä hehkuva kranssi

Uskottava se on, että kesä meni menojaan ja syksy on täällä. Tykkään kyllä syksyisen luonnon ihanista väreistä, joita pikku hiljaa ilmestyy näkyviin. Käväisin lenkillä hakemassa aineksia syyskranssiin:

Pihlajanmarjoja, ruusunmarjoja ja mitä-lie-marjoja (tuossa vasemmalla, tunnistatko?)

Kranssipohja syntyi tällä kertaa rautalankahenkarista muotoilemalla eli pesulahenkari sai uuden elämän sydämenmuotoisena kranssipohjana!

















Sitten vaan marjat pieniksi nipuiksi ja sidontalangalla kiinni kranssipohjaan. Tällaiset sidontalangalla sidotut kranssit syntyvät aina samalla perustekniikalla, jota voit käydä opiskelemassa täältä. 

Henkaripohja osoittautui vähän liian huteraksi tähän projektiin, koska kranssista tuli aika painava. Mutta kyllä se nyt juuri ja juuri koossa pysyy. Suihkautin pintaan vielä spraylakkaa, josta marjat saivat upeaa kiiltoa. Lakka myös tukevoittaa kranssia, koska se "liimaa" marjat toisiinsa.

Saapi nähdä, suojaako lakka kranssia myös linnuilta. Aikaisempina vuosina tällaiset marjakranssit ovat yllättäen harventuneet eli marjat ovat hävinneet parempiin suihin. Tosin kerran myös styroksista tehdyt porkkanat oli käyty nokkimassa...

Mukavaa viikonloppua!

-Sirpa
 

Välipala-askartelua... ;)

Joskus askarteluinnostus iskee kesken jonkun muun työn, esimerkiksi ruuanlaiton. Niin kävi tänään, kun pilkoin aineksia välipalavihersmoothieta varten. 

Varsisellerin kannan "ruusuinen" muoto houkutteli minut painamaan kukkasia paperille...

Käytin tähän akryyliväriä ja painoin ruusut käsintehdylle uusiopaperille, jonka pinta on epätasainen. Näistä jalostuu jatkossa ehkä kortteja...tai sitten jotakin muuta!

Seuraava päivitys sisältää syksyistä kranssiaskartelua näistä aineksista. Eikö olekin herkulliset syysvärit?

Nautitaan syksyn väriloistosta!
-Sirpa