Risuja ja rautalankaa

Lähes myrskytuulesta huolimatta uskaltauduin aamupäivällä ulkoilemaan. Heti naapurikujalle astuessani huomasin, että yöllä tosiaan oli tuullut navakasti: risuja ja muuta roskaa oli lennellyt ympäriinsä. No en tietenkään voi kulkea ohi, kun maassa makaava koivunoksa huutaa minulle, että "poimi mukaasi!" Sitä paitsi ulko-ovi odottaa jo uutta kranssia (joulukuusikranssin olen jo siirtänyt varastoon ;)

Sidoin rautalankaa (sidontalankaa) ensin tiukasti risukimpun keskelle. Jaoin sitten kimpun toisen pään oksat kahteen osaan, taivutin ne alas ja sidoin kiinni tuohon aloituskohtaan.

Kieputin sidontalankaa noiden molempien risulenkkien ympärille. Jatkoin langan kieputtamista alaosaan (sidoin kaikki oksat yhteen) ja taivutin sen langan avulla kiepille.
 

Olin kerännyt mukaan myös lepän käpyjä ja niinpä sidoin niistä muutamia kimppuja kranssin koristeeksi.

Tähän kranssiin käyttämäni koivunoksat olivat sen verran tuoreita, että ne kestivät taivuttelun katkeamatta. Jos käytät jo vähän kuivahtaneita oksia, voit "elvyttää" ne liottamalla risuja lämpimässä vedessä.

Viikonloppuna syntyi kranssin lisäksi muutamia uusia kahvikapselikoruja. Niistä kerron lisää, kunhan ehdin ne kuvaamaan :)

Jalkojani lämmittävät nyt uudet, tyylikkäät villasukat. Onnea on taitava ystävä, jolta tällaiset syntyvät tuossa tuokiossa <3


-Sirpa