lauantai 18. huhtikuuta 2015

Pajupunontaa

Eilen oli vuorossa pajukurssin toinen osa eli pääsimme kokeilemaan belgialaista pajupunontaa. Pajut olimme keränneet kurssin opettajan tilalta muutama viikko sitten. Pajuhan pitää kerätä ennen kasvukauden alkua. Opettajamme Anne oli liottanut pajunippujamme vedessä muutaman päivän, jotta pajupuumme lähtisivät hyvin juurtumaan.

Belgialaiseen pajupuuhun tarvitaan: 32 pitkää pajupiiskaa (minä käytin kahta eri pajulajia eli molempia 16 kpl), ruukku (halkaisijaltaan & syvyydeltään vähintään 30 cm), multaa, sidontanarua, 8 kpl ohuempia pajupiiskoja latvan sitomiseen


Ruukkuun laitetaan multaa ja multaan piirretään ympyrä, johon tehdään 8 merkkiä tasaisin välein. Sitten tökitään puolet pajuista pareittain (8 paria) multaan noiden merkkien kohdalle kallistaen ne oikealle. Loput pajuparit työnnetään multaan edellisten väleihin sisäkehälle, kallistaen vasemmalle. Tässä vaiheessa ei kannata vaipua epätoivoon, vaikka ruukussa onkin aikamoinen pajuhässäkkä ;)


Sidonta aloitetaan sitomalla kaikkiin kahdeksaan risteyskohtaan sidontalanka. Näitä lankoja siirrellään punonnan edetessä uusiin paikkoihin.


Punonta etenee kierros kierrokselta ylöspäin salmiakkikuviota tehden. Tarkkaile, että pajuparit ohittavat toisensa risteyskohdassa aina eri puolelta kuin edellisellä kierroksella. Siis päältä-alta-päältä-alta...


Kun puu on tarpeeksi korkea, viimeinen kierros sidotaan ohuilla pajuvitsoilla, jotka jätetään puuhun. Apuna käytetyt sidontalangat poistetaan. Latvan voi leikata halutun mittaiseksi.


Linkistä pääset opettajamme Annen suvuille kurkkaamaan, mitä kaikkea hänen taitavissa käsissään syntyy muustakin kuin pajusta. Tervemenoa ketun jäljille!


Pajupuun säännöllinen kastelu on tärkeää muistaa. Puuta hoidetaan myös poistamalla rungosta kasvavat sivuversot. Latvaan kasvavia versoja voi halutessaan muotoilla. Pajupuu talvetetaan ruukussa tai istuttamalla se maahan. Jos se kärsii talvivaurioita, voi vioittuneen pajuvitsan vaihtaa keväällä uuteen. Nyt vaan odottelemaan kasvun ihmettä!



Ostin tänään kevään ensimmäiset orvokit ja en voinut vastustaa kiusausta, vaan ostin myös uudet puutarhahanskat -pöllöfanille sopivat :)

-Sirpa

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Rautalangan vääntöä

Taas on yksi kädentaitoaiheinen kurssipäivä takana. Kurssi oli nimeltään "Kimaltavat korennot ja perhoset" eli väänsimme rautalangasta ja helmistä perhosia, korentoja ja muita ötököitä puutarhan ja kukkaruukkujen koristeeksi :)

Jonkin verran olen rautalankatöitä (enkeleitä, naulakkoja, tuikkukuppeja jne.) tehnyt aikaisemmin, joten vääntämisen perustekniikka on hallussa. Tämän kurssin töistä tuli iloisia väripilkkuja puutarhaan ja terassille sekä mukavia tuliaislahjoja.

Materiaaleiksi tarvitaan eripaksuisia rautalankoja (0,3-1,0mm) ja helmiä (tässä kohtaa kannattaa miettiä, voiko jonkun käyttämättömän korun purkaa ja antaa helmille uuden elämän koristetarkoituksessa). Lisäksi tarvitaan pyöröpihdit ja sivuleikkurit (saksilla EI kannata rautalankaa leikata). Virkkuukoukku ja suikkapuikko tai vastaava (vaikka grillitikku tai kynä) ovat myös tarpeellisia työvälineitä.


Aloitimme perhosharjoituksilla. Paksummasta rautalangasta tehtiin perhosen siivet, vartalo ja tuntosarvet. Ohuemmalla sidontalangalla (jota löytyy kaikissa herkkuväreissä!) sitten koristeltiin siivet. Mukaan voi pujottaa helmiä ja koristelangan voi kieputtaa sukkapuikon tms. ympärille, jolloin siitä syntyy kivaa spiraalia.


Sitten väännettiin korentoja samalla tekniikalla kuin perhosia eli ensin runko ja sen jälkeen koristelu. Korennon pääksi pujotin ison akryylihelmen (fasettihelmen), siinä on tarpeeksi suuri reikä, josta mahtuu 1 mm rautalanka kaksinkertaisena.


Tämän ison korennon siipiväli on noin 36 cm ja sen siivissä & päässä käytin kierrätyshelmiä (eli niitä tarpeettomista koruista purettuja). Korento koristaa nyt kasvimaatani, jossa ei vielä mitään kasva (paitsi nuo ihanat punaiset raparperinalut -lupaavaa :)


Lopuksi päästettiin mielikuvitus valloilleen ja väkerrettiin monenmoisia ötököitä. Tämän ötökkäni siivet tein virkkaamalla ketjusilmukoita 0,3 mm ohuesta sidontalangasta. Kieputin virkatun ketjun siipien rungon ympärille.



Ensi viikonloppuna kursseilen taas. Mitäköhän silloin syntyy? Kuvasta löytyy vihje...(EI, EN TEE TUOTA ELEFANTTIA PUUTARHAAMME!) 
Kommentoi, jos keksit, mistä on kysymys. Saa kommentoida, vaikkei keksisikään ;)

-Sirpa


sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Servettitelineen tuunaus

Haluisin antaa tyttärelle synttärilahjaksi jotakin itse tehtyä/tuunattua. Kirppislöytöjen joukossa oli servettiteline, joka kaipasi vähän "raikastusta". Tämän tuunauksen tein niin ex tempore, että kuva alkuperäisestä servettitelineestä jäi ottamatta. No, se oli vihreänharmaa (!) ja vähän ruostunut...

Suihkuttelin pintaan valkoista värilakkaa ja teline näytti heti uudestisyntyneeltä ;)


Lisäsin pari kristallihelmiä koristeeksi ja valmista tuli: 



Synttärikortti syntyi "Simply Homemade" -lehden mukana tulleen tarvikepaketin (huopaa, nappeja, kuviopapereita) aineksista:



Sitten vielä blogihaaste (näitähän nyt tippuu ihan alvariinsa ;). Liisa (Liisan kotona -blogista) minua taas heitti haasteella. Tällä kertaa haasteen avulla pyritään saamaan näkyvyyttä blogeille, joilla on alle 1000 (oho, kenellä on yli 1000?) kirjautunutta lukijaa. Ideana on vastata 11 annettuun kysymykseen sekä keksiä itse 11 kysymystä seuraaville haastettaville. Haaste jatketaan eteenpäin yhdelletoista bloggaajalle.

Liisa kysyi minulta:

1. Kauanko olet blogannut?
 Aloitin vuoden 2014 alussa eli reilu vuosi tässä on vierähtänyt blogin parissa.

2. Onko sinulla tällä hetkellä jokin projekti suunnitteilla?
Minulla on yleensä montakin projektia yhtä aikaa menossa, osa ihan omassa päässä suunnitteluasteella, osa aloitettuna ja hautumaan jätettynä...pikkuhiljaa ne sitten valmistuvat, kun sopiva hetki koittaa ;)

3. Millaisia telkkariohjelmia seuraat mielelläsi?
Katselen aika vähän televisiota, mutta esimerkiksi ruoka-, puutarha-, luonto-, matkailu- ja sisustusohjelmia katselen, jos satun TV:n sopivasti avaamaan.

4. Mikä on tärkeintä elämässäsi?
Elää -tässä ja nyt. Siinäpä se tiivistetysti!

5. Lempivärisi sisustuksessa. Onko se pysyvä vai vaihteleeko se mielialan mukaan?
Rakastan värejä. Meillä on kotona hyvin värikästä: vihreää, oranssia, punaista... 

6. Tärkein harrastuksesi?
Tietysti voisin vastata, että nämä väkerrykset, mutta liikunta on myös erittäin tärkeässä roolissa elämässäni.

7. Paras paikka missä olet käynyt?
Niitä parhaita paikkoja on paljon, sekä koti Suomessa että maailmalla. Vaikea niitä on pistää järjestykseen.

8. Kuka suomalainen laulaja on suosikkisi?
Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, lähinnä niin, että se soi taustalla esim. automatkoilla. Minulla ei ole ketään erityistä suosikkia, mutta sanotaan vaikka J. Karjalainen (koska hänen musiikkiaan olen kuunnellut teini-iästä tähän päivään = kauan!).

9. Suosikkiruokasi?
Tykkään erilaisista salaateista, uunikasviksista ja hyvin laitetusta kalasta.

10. Suosikkijuomasi?
Raikasta ja hyvänmakuista vettä ei kyllä voita mikään!

11. Mistä unelmoit?
Tällä hetkellä siitä, että pääsisin taas ihan kunnolla puutarhapuuhailemaan sekä tekemään kaikenlaisia projekteja ulkosalla (minulta puuttuu sellainen lämmin työtila, jossa voisi talvella tehdä "sottaavia" hommia). Eli unelmoin kesästä ja lomasta (ja tämänhän unelma toteutuu satavarmasti!)

 Minä haastan mukaan seuraavat bloggarit:

Kotosella-blogin Virpin
Bikken pilttuu-blogin Birgitin
Tupa, liima ja ompelukone-blogin Anjan

ja lisäksi kaikki muut bloggarit, jotka blogiini eksyvät ja haluavat ottaa haasteen vastaan. Vastaamisesta ja haasteen jatkamisesta ei tietenkään pidä ottaa mitään paineita, leikkimielistähän tämä on :)

Kysymykset:

1. Millainen bloggaaja olet?
2. Jos saisit toivoa yhden toiveen ja se toteutuisi, mitä toivoisit?
3. Lempituoksusi?
4. Erityistaitosi?
5. Entä minkä taidon haluaisit oppia?
6. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit ja miksi?
7. Mikä vuodenaika viehättää sinua eniten?
8. Mihin maahan/kaupunkiin/kohteeseen haluaisit seuraavaksi matkustaa?
9. Keräiletkö jotakin?
10. Mikä saa sinut nauramaan?
11. Lempikirjasi?



Iloa, valoa ja aurinkoa tähänkin päivään!

-Sirpa

 




torstai 2. huhtikuuta 2015

Pääsiäiskranssi

Kransseja ei ole koskaan liikaa. Niitä on kiva väkertää varsinkin luonnonmateriaaleista. Metsälenkillä katselin mustikanvarpuja "sillä silmällä" ja toin niitä kimpun maljakkoon. Muutamassa päivässä varpuihin ilmestyi pienet lehden- ja kukinnonalut:




Mustikanvarpukranssin pohjana on styroxsydän. Päällystin sen vihreällä kukkateipillä, jotta valkoinen pohja ei loistaisi läpi.


Sidoin vihreällä sidontalangalla pieniä mustikanvarpunippuja kranssipohjaan ja laitoin mukaan myös muutaman puolukanvarvun. Sydämenmuoto tuosta kyllä katosi...

Lopuksi vielä kuumaliimalla muutama pääsiäiskoriste kiinni kranssiin:



Pupupojat munavahteina ;)





-Sirpa