lauantai 18. tammikuuta 2014

Pakkaspäivän puuhailua -jäälyhtyjä ja siemenkakkuja

Pakkaskautta on jatkunut nyt jonkin aikaa. Olen ilmeisesti niin syväjäässä, että vasta tänään tajusin laittaa jäälyhtyjä ulos jäätymään. Niin monta sankoa olen tässä puuhassa halkaissut, että jäädyttelen nykyisin vain pienempiin astioihin, esimerkiksi kakkuvuokiin:


Vuokiin laitan veden sekaan yleensä myös koristeita. Tänään sinne sujahti kuusenoksia, käpyjä, valmiiksi syväjäätynyt ulkomuratin oksa sekä sinisiä lasikuulia. 


Sitten vaan annetaan pakkasen tehdä tehtävänsä :)

Kävin täyttämässä lintulaudan ja tajusin, ettei minulla ole yhtään talisiemenpalloa roikkumassa ruokintapaikalla. Onneksi kaapista löytyi kookosrasvaa ja siemenseosta. Lisäksi tarvitaan muotteja, tässä tapauksessa silikonisia muffinssivuokia sekä narua/rautalankaa ripustuslenkeiksi.


Narusta tai rautalangasta tehdään lenkki, joka pysyy paikallaan, kun päälle kaadetaan siemenseosta (kauraa, auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä, nam!). Päälle kaadetaan varovasti sulatettu kookosrasva, ihan piripintaan.


Ulkona terassilla kookosrasva jähmettyi nopeasti ja pääsin ripustelemaan siemenmuffinsseja vielä päivänvalossa.


Tinttibaari odottelee asiakkaitaan ;) Jäälyhtyjen täytyy antaa olla rauhassa huomiseen...

Pakkasterkuin
-Sirpa

 

maanantai 13. tammikuuta 2014

Kirjasta...korvakoruiksi :)

Kirjastossa huomasin ovensuussa vaihtohyllyn, johon voi tuoda itselleen tarpeettomia kirjoja tai ottaa itselleen lukemista, tässä tapauksessa askartelumateriaalia. Vanhojen kirjojen kellastuneista sivuista voi tuunata vaikka mitä, taas on vain mielikuvitus rajana ;) ja apua saa varmasti googlettamalla...

Itse olen parantumaton korvishullu, joten pitihän sitä testata, miten kirjan sivuista syntyisi jotakin korviin roikkumaan.



Leikkasin kuvioleikkurilla kukkakuvioita, laitoin niitä 5 päällekkäin ja niittasin keskeltä kiinni. Tässä hommassa toimisi varmaan paremmin norminitojaa hieman pienempi laite. Sellainen minulla on jossakin, mutta ei sitä nyt tähän inspiraationpuuskaan löytynyt. Levittelin varovasti kukat erilleen ja kiinnitin yläreunaan ensin s-mallisen renkaan ja siihen korvakorukoukun.



Nämä korvikset ovat ainakin kevyet. Toivottavasti ne myös kestävät. Ehkä kuitenkin kannattaa varoa rankkasadetta... ;)

Vielä lopuksi pari kuvaa aikaisemmista korviskokeiluista:


Tytär löysi kierrätyskeskuksesta pari vanhaa käsilaukkua. Toisen pohjalta löytyi "aarre", kaksi 10 pennin kolikkoa. Niistä tytär sai korvikset.





Kaikenlaista sitä on tullut väkerrettyä, korvissani voi siis roikkua melkein mitä vaan...

-Sirpa

perjantai 10. tammikuuta 2014

Kahvikupin uusi elämä

Parittomia, kauniita kahvikuppeja on kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksesta tarttunut mukaan aikamoinen määrä. Kuppeihin olen valanut kynttilöitä, mutta nyt näin jossakin kahvikuppiin tehdyn neulatyynyn...siispä tuumasta toimeen ja kokeilemaan!




Kangasvalikoimani on aika suppea, koska en ole vuosiin ommellut mitään verhonkäänteitä vaativampaa. Löytyi kuitenkin pala ruusukangasta, josta ompelin lähes 20 vuotta sitten mekot pikkuisille tyttärilleni :) Ihana kangasmuisto siis!



Leikkasin kankaasta ympyrän (noin 20 cm halkaisija), harsin reunat ja kiristin palloksi, jonka täytin vanulla. Kupin sisäreunaan kiinnitin kaksipuoleisella teipillä pitsinauhaa. Neulatyynyn kiinnitin kuppiin kaksipuoleisella tarralla (ns. karhutarra), toivottavasti pysyy paikoillaan käytössä. Kokonaisuuden kruunaa lautasella oleva yllärikaramelli. Sisällä on nimittäin mittanauha.. =D

Tämä kuppi lähti jo lahjaksi, mutta ehkä teen tällaisen myös itselleni. Olisiko tylsä korjausompelu eli irronneiden nappien kiinnittäminen yms. mukavampaa tuollaisen kahvikupposen äärellä?

-Sirpa

maanantai 6. tammikuuta 2014

Onnea uuteen keittiöön!

Rakastan korttien näpertämistä. Harvemmin turvaudun ostokortteihin, vaikka ihania niistäkin löytyy. Kokeilen erilaisia tekniikoita ja yhdistelen reippaasti kaikkea, mitä kaapeista löytyy. Olimme lähdössä kyläilemään veljeni perheen luokse ihailemaan keittiöremontin tuloksia. Tuliaislahjan kylkeen syntyi siis tällainen kortti:


Materiaalit kortteihin löytyvät yleensä omasta takaa. Olen aikamoinen hamstraaja ja tutkin kirja- ja askartelukauppojen valikoimat aina tarkkaan. Varsinkin ne poisto- & alekorit...kaikenlaista tarttuu mukaan ja paikkansa ne löytävät -ennemmin tai myöhemmin!

Näin loppiaisena on ainakin meidän perheessä aika pakata joulukoristeet kaappiin odottamaan ensi joulua. Joulukortit tekisi mieli säästää, mutta kaikkea ei vaan voi...Itse askarrellut kortit toki säästän, mutta valmiit ostokortit leikkelin tällä kertaa uusiokäyttöä odottamaan! Eli kuvioleikkurit ja -sakset käyttöön ja näistä voi sitten ensi joulun alla tehdä vaikka kivoja pakettikortteja:

 

Leppoisaa loppiaista, huomenna työt kutsuvat meikäläistäkin reilun kahden viikon joululoman jälkeen!

Toivottavasti aikaa jää töiden ohessa myös väkertelyyn, ettei tehokkaasti alkanut bloggailu ihan lopahda ;)

-Sirpa

perjantai 3. tammikuuta 2014

Mitähän näistäkin syntyy...

Jaaha, teinipoikani roskiksesta (lue: lattialta & sängyn alta ;) löytyi kasa karkkipapereita. Joululoman aikana on siis todistettavasti herkuteltu... Hetken mielijohteesta päätin kokeilla, voiko karkkipapereita silittää yhteen kuten kahvipusseja? Nurjat puolet vastakkain ja leivinpaperin välissä. Toimii ainakin dumleilla. Nyt pätkät karkkipaperinauhaa odottavat jatkojalostusta. Ideoita???


Kierrän silloin tällöin kirppiksiä ja vierailen kierrätyskeskuksessa. Viime käynnillä mukaan tarttui tällainen saalis:


Näistä syntyy ainakin kuppikynttilöitä, mosaiikkitöitä ja ehkä uusi kello keittiöön...Olen ilmoittautunut tammikuun lopussa alkavalle lyhytkurssille, jossa tehdään persoonallisia kelloja tuunaamalla kattilankansista, kirjoista, auton pölykapseleista tai mistä ikinä keksiikin. Maltan tuskin odottaa kurssin alkamista :)


Kommentoikaa ja heittäkää ideoilla, jaettu idea on paras idea!

-Sirpa

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Takkaruusuja

Joululomalla jaksaa puuhastella, kun työnteko ei haittaa harrastuksia =D

Intouduin näpertelemään takkaruusuja, noita mainioita takansytykkeitä. Idea ei ole omani eikä uusi, mutta ajankohtainen "kestosuosikki" kuitenkin.

Tarvikkeet: kananmunakennoja, kynttilänjämiä ja hippusen sorminäppäryyttä.


Munakennon kuppiosat revitään toisistaan irti ja kansiosasta tehdään suikaleita.



Suikaleet rullataan munakupin keskelle. Kuppi täytetään suikaleista revityillä paloilla tiiviiksi. Ja jokaisesta ruususta tulee uniikki, minä en ainakaan onnistu tekemään kahta samanlaista!


Kynttilänpätkät (tai voit toki käyttää myös valmista steariini-parafiiniseosta) sulatetaan vesihauteessa. Itse olen uhrannut tähän hommaan yhden vanhan kattilan ja sen päälle sopivan teräskulhon. Kynttilämassaa voi myös värjätä kynttiläväreillä. Mielestäni takkaruusut ovat ihan kauniita ilman värejäkin. Ja kynttilämassani on joka tapauksessa joka kerta erisävyistä, riippuen noiden kynttilänpätkien väreistä.


Sitten vaan dippaillaan ruusuja kynttilämassaan. Massa on kuumaa, joten pihtien tms. apuväneiden käyttö on suositeltavaa. Ruusujen annetaan kuivua esim. leivinpaperin päällä.


Takkaruusut ovat myös mukavia lahjoja, joilla tumpelompikin takanomistaja saa puunsa syttymään ;) Yksi ruusu/pesällinen riittää, sillä ruusu palaa yllättävän pitkään!

Nyt vaan nauttimaan takkatulen loimusta!

-Sirpa